tiistai 28. lokakuuta 2014

Tiistaiterkut!

Viides aamumme Meksikossa alkoi kuten normaalisti, eli aamiaisella hostellin ruokailuhuoneessa klo 9. Tarjolla oli talla kertaa teeta, patonkia ja kekseja hillon kera. Niukan tarjonnan vuoksi suuntasimme jalleen nalkaisina ostamaan Activiaa ja Starbucksin kahvia, minka jalkeen istahdimme kaymaan keskustelua paivan aikatauluista. Suunnitelmissa oli ottaa Mexico Cityn metro haltuun toistamiseen ja shoppailla itsemme tainnuksiin Coyoacánin kasityomarkkinoilla. Illalla keikattaisiin samoissa maisemissa, joten paatimme tyttojen kesken kayttaa ajan hyodyksi ja jaada shoppailuilta suoraan keikkapaikalle. Pojat valjastettiin tuomaan puvut, soittimet ja muut tykötarpeet hostellilta bussin kyydissa.

Insurgentesin metroasema otti meidat vastaan ruuhkaisena, ja kasseja ja pusseja suojellen teimme matkaa kohti markkinoita. Metrolta otimme taksit ja pienen kunniakierroksen jalkeen loysimme oikeaan paikkaan. Kauhuksemme suuri markkina-alue vaikutti kovin autiolta, silla suuri osa kojuista olikin kiinni. Lyhyen tiedustelun jalkeen Suvi sai selville, etta kyseessa oli viikonlopputori, mutta hetkisen paasta kojuja alkoikin avautua. Lieneeko sana kiirinyt, etta Kirjavat on saapunut tuhlaamaan rahojaan...

Matkamme määränpää + onnellinen Emmi

Kasseja, pusseja, siel ne meit oottaa!
Samaan aikaan pojat olivat sovitusti lahteneet omille teille seikkailemaan. 
Ja pojilta ei paljoa kerrottavaa ollutkaan reissuistaan. Nopea pistaytyminen ruokamarkkinoilla tuotti poikien reppuihin chileja ja hedelmia. Aikaa oli kuitenkin aika niukasti, joten first in first out oli toimintatapa. Mennessa espanja-spesialisti Salla oli tingannut taksien hinnaksi 40 rankylaa, mutta pojat paasivatkin 23 rankylalla metroasemalle, HAH! Nopeasti se matka joutuu kun ei ole tyttoja riesana ja ankkurina, hoho... Eipa, mutta aikaa kului noin 10 min vahemman matkaan, joten joku jippo tuossa hommassa taytyy olla. Hostlalla sitten ruoka naamaan, kamat kasaan ja takaisin sinne mista tultiin, tosin maan pinnalla talla kertaa!

Suvi ihastelee markkinoiden loputonta valikoimaa


Tytoilla tarttui mukaan ponchoja, korviksia, pussukoita, tauluja, reppu ja iso kasa housuja. Shoppaillessa nalkakin yltyi, ja Salla ja Suvi johdattelivat meidat ruokapatojen aarelle. Nappasimme mukaan huokeat tortillalatyt asianmukaisten lisukekastikkeiden kera, ja siirryimme puistoon syomaan. Latyt olivat enemman kuin maittavia ja niista nautittiin ihanan lampimassa ja aurinkoisessa saassa (terkkuja vaan sinne tihkusateen ja tuulen keskelle!). Valitettavasti koimme myös kauhun hetkia, kun puiston puita pitkin laskeutui useita mustia oravia, jotka olivat osan mielesta turhankin rohkeita liittymaan seuraamme. Tasta toivuttuamme siirryimme keikkapaikalle valmistautumaan, missa pojat meita jo odottivatkin.

Lättymme valmistuvat!
Emmi, Salla ja Suvi nautiskelemassa paikallisista herkuista

Vuoden luontokuva : dramaattinen orava (M. Skyttä)

Matkalla keikkapaikalle - aina on aikaa poseerata ;)
Paikan paalla ei sen kummempaa, vaan valmistauduttiin kulkueeseen ja panikoitiin viime hetken treeneissa. Kulkue olikin sitten tavallista hilpeampi, kun bandi alkoi tapailla omaksi ilokseen Meksikon pikajunaa, ja pian sitten jo googlailtiinkin kyseisen rallin sanoja meksikolaisen oppaan kannykasta. Lisaksi bandi viihdytti yleisoa perinteisten kulkuebiisien ohessa mm. Angry Birds-tunnarilla. Kulkueen jalkeen viela pikatreeni, jossa Merja oli elementissaan antaessaan kurinpalautusta ja nostattaessaan tunnelmaa keikalle ruoskien meita parhaimpaan suoritukseen.

Keikalla tanssimme Ailoolen ja Repolan katrillin, Priazan katrillin, pertsoja seka Siirtiksen. Loppuencorena meilla oli Avokatrilli, eli triplakatrillipaivaa vietettiin. Itse keikka sitten olikin positiivisten sekoilujen tayttama, mutta tunnelma oli korkealla ja yleisokin oli haltioissaan. Lavalta paastyamme suunnistimme suoraan vessan kautta lahibaariin after-tanhuille, eli nauttimaan lasillisesta viinia ja olutta. Meille pitivat seuraa venalainen ryhma, johon olimmekin  jo tutustuneet Filippiinien reissulle muutama vuosi takaperin.

Siirtistä tanssimassa
Takaisintulo ei ollutkaan tutun  turvallisessa jousittamattomassa 'bussissamme' vaan ihan oikeassa linja-autossa, jossa oli jousitus ja pehmustetut penkit. Tama mukavuus ja kepea kyyti takasivat hiljaisen ja unen tayttaman matkan takaisin hostlalle. Illasta ei sen kummempaa kuin etta illallisena oli kirkasta kesakeittoa ja palanpainikkeeksi pojat menivat Makkarille iltapalalle. Tiistai olikin sen myota paketissa ja huomisen seikkailut ovat, yllatys yllatys, hamaran peitossa, mutta hyvalla ja Kirjavalla seikkailumielella huomista kohti lahdetaan!

Bussia odotellessa
Tiistaiterkut teille tarjosi,
Jusa, Sonkka ja Ellikka

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti