Perjantaiaamuna Kirjava-poppoo otti suunnan Chapultepecin puiston eläintarhaan. Puisto oli kävijöille ilmainen ja sijaitsi lähella hostellia lyhyen bussimatkan päässä, joten ampaisimme innokkaina matkaan. Saa vaikutti aluksi viilealle, mutta aamupaivan mittaan ilma lampeni ja saimme nauttia auringosta kayskennellessamme pitkin elaintarhaa.
 |
| Auringon paisteesta nauttimassa eläintarhalla |
Heti sisään päästyämme Laura bongasi Makkarin jätskikojun, ja massahysterian myötä jokaiselta loytyi pian sundae tai McFlurry katosesta. Elaintarhassa vietimme pari tuntia kavellessamme ympariinsa eri alueilla. Näimme mm. pandoja, leijonia, kirahveja seka pilvin pimein antilooppeja ja apinoita. Tutustuimme eraaseen ystavallismieliseen orankiin, joka sympaattisin silmin katseli meita lasin takaa. Lisaksi paasimme seuraamaan bengalintiikerin iltapaivan uintihetkea.
 |
| Jädeä! |
 |
| Tikru päiväuinnilla |
 |
| Surusilmäinen oranki |
Auringon porottaessa taydelta taivaalta nalkaisimmat sortuivat uudestaan nautiskelemaan jaatelosta, kun muut horppivat kahvia. Pian paatimme lahtea takaisin Calle Genovalle ja loysimmekin lahelta hostelliamme pienen kuppilan, jossa soimme Menu del Dian, eli paivan tarjousmenun. Ruoka kustansi 55 pesoa, johon kuului alkukeitto (pastaa), salaatti seka paaruoka. Oman valinnan mukaan soimme enchiladaksia, burritoja, kananrintaa (pechuga) seka jatti(maisia) katkarapuja. Jalkkaria syotiin joko Starbucksissa tai jatkettiin samassa paikassa margarita-linjalla. Valitettavasti margaritoja joutui odottamaan viilenevassa ilmassa todella kauan, kun toiset lammittelivat Starbucksissa kuuman kahvin aarella.
Seuraavaksi lahdimme vaihtamaan vaatteet hostellille ja valmistautumaan illan fiestaa varten. Festivaali oli jarjestanyt kaikille ryhmille yhteisen illanvieton Coyoacanissa kauniissa puutarhamiljoossa ison teltan alla. Matka hostellilta juhlapaikalle kesti kasittamattomat 1 h 45 min ruuhkan vuoksi, ja monet meista kerasivatkin voimia nukkumalla bussissa. Saapuessamme Coyoacaniin meidat otti vastaan suuri joukko tarjoilijoita ja hovimestareita, ja meidat ohjattiin kauniisti katettuihin poytiin istumaan. Muutama argentiinalainen tanssija istui kanssamme toisessa poydassa, ja Salla piti urhoollisesti keskustelua ylla heidan kanssaan espanjaksi, ainoan yhteisen kielen osaajana.
 |
| Juhlapaikka Coyoacanissa |
Paivallisena tarjoiltiin perinteista liha-maissikeittoa ja tacoja, taytteenaan sienia, kyljyksia ja pihveja. Lisukkeena oli myos kuivia ja rapeita maissilettuja. Lyhyen kauppareissun jalkeen saimme myos nautiskella ruoan ohella meksikolaisesta punaviinista ja tequilasta. Teltan seinalle heijastettiin kasarimusiikkivideoita, joka keskeytyi vasta mariachi-bandin saapuessa paikalle. iLa Cucaracha!
 |
| Mariachi-bändi soittamassa |
Ruokailun paatyttya ja bandin lopetettua DJ saapui paikalle ja alkoivat riehakkaat tanssibileet. Alkuun soitettiin hieman kansainvalisempaa musiikkia, mutta lopuksi siirryttiin salsan ja bachatan kuumiin tunnelmiin. Emmi ja Laura saivat ainakin laheista ja hikista salsakyytia tanssilattialla! Valitettavasti hyvatkin bileet paattyvat joskus, ja bussi starttasi hostellille puoli kahden aikaan. Kaikkensa antaneina Kirjavat nuokkuivat kotimatkan ajan, joka ilman ruuhkaa kesti noin 20 minuuttia. Suihkun kautta petiin ja younille mars!
Tehotiimi Saija ja Anja (Salla ja Sonja)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti